You tuben vauhdikkaista viraaleista huolimatta – ja etenkin niitä seuratessa! – on hyvä muistaa, että vain ammattitaidolla toteutettu video välittää juuri sen halutun viestin ja vahvistaa mielikuvaa laadukkaasta ja korkeatasoisesta osaamisesta.

Jos kalusto ja lavastus järjestyvätkin kohtuullisesti kotikonstein, niin käsikirjoitus, ohjaus ja leikkaus näkyvät armotta työn jäljessä. Konstailematon ja tyylikäs toteutus ammattilaisen käsissä ei kuitenkaan maksa maltaita.

Kiinnostuitko? Tätä osaamista on myös meillä Dialogissa. Ota yhteyttä, niin tehdään yhdessä teillekin videot myynnin vauhdittamiseen!

Pauliina Airaksinen-Aminoff, johtaja, digitaalinen media:
050 3573549 tai pauliina.airaksinen@dialogi.fi

Tutustu videoihimme:

Toimitusjohtaja Jussi Niemelä, Helsingin KTK

Toimitusjohtaja Seppo Karikko, Base Vision

Kehitysjohtaja Nando Malmelin, A-lehdet

pidän jutusta (5)  -   en pidä jutusta (0)

Jos nyt kuitenkin kirpaisee tai suuri innoitus on vielä hakusessa, viisaat filosofit ojentavat auttavan kätensä oivaltavien kiteytysten muodossa.

Ihanteita

Ei tylsää ole kova työ vaan pinnallinen. – Edith Hamilton

Suurin erehdys elämässä on tähdätä rahan ansaitsemiseen.
Tee mihin tunnet halua ja jos olet kyllin hyvä, tulee raha luoksesi. –  Lordi Rootes

Houkuttele kuluttaja niin mielenkiintoiseen vuoropuheluun kanssasi,
että hän unohtaa kilpailijasi. –  Don Tapscott

Tulevaisuutta rakentavat ne yritykset, joilla on paitsi terävä äly,
myös hyvä sydän. – W. Chan Kim

Todelliset voittajat eivät kilpaile. – Samuli Paronen

Realismia loman jälkeen…

Sanotaan, että raha on kaiken pahan alku ja juuri.
Myös rahan puute on taatusti sitä. – Samuel Butler

Taiteilijan ura alkaa aina huomenna. – James NcNeill Whistler

Toimittaja on se, joka erottelee jyvät akanoista
ja julkaisee akanat. – Adlai Stevenson

Sitä oppii vain silloin tällöin, mutta koko päivän unohtaa.
– A. Schopenhauer

Ihanteita ja realismia

Kun työ on nautinto, elämä on ilo.
Kun työ on velvollisuus, elämä on orjuutta. – Maxim Gorki

Kunkin dialogilaisen oma motto löytyy tekijät-sivultamme.

Kerro meille oma suosikkiaforismisi!

pidän jutusta (6)  -   en pidä jutusta (0)

Jack Bauer ja muut sarjan terrorismia vastaan taistelevat agentit ovat vaikuttaneet lähtemättömästi esikoisemme hoitoon. On vaikea olla hiiltymättä, kun 12 kiloa ihmistä heittäytyy hankalaksi. Mutta kuten Jack, mekin pidämme päämme kylmänä tiukassa tilanteessa, unohdamme tunteemme ja vain toimimme. ”Pokkii äitiä!”, no, potki vaan, silti vaippa vaihdetaan ja mennään pyllypesulle.

Kuten Jack Bauer, mekin vanhempina vain jaksamme ja jaksamme. Vaikka koko päivän, 24 tuntia vuorokaudessa, ilman taukoja. Jaksamista auttaa se, että agenttien tehokas ja taloudellinen kommunikointi ja ongelmanratkaisu ovat tarttuneet meihin. Lapsen isä on oppinut tekemään päätöksiä nopeammin. Itse olen oppinut, että asioita voidaan sanoa lyhyestikin – ”Affirmative!” – ja ymmärtää nopeasti. Harjoittelen vielä sietämään hitautta, toistoa ja liian nopeasti muuttuvia tilanteita. Jatko-opintoja varten syksyksi onkin tilattu lisää jälkikasvua.

Siihen mennessä Jackin seikkailut on jo nähty. Kuka meitä kouluttaa paremmiksi vanhemmiksi silloin?

pidän jutusta (20)  -   en pidä jutusta (1)

Sisälehdillä olivat yhteystietoni ja muutama rivi suttua, josta en saanut selvää. Muuten vihkot olivat tyhjiä.

Ai arvaatkin jo loput? Tuskin. En aio tilittää kesken jääneitä opintojani; graduni on valmistunut jo aika päiviä sitten. Sen sijaan tarkoitukseni on rohkaista luottamaan omiin hyviksi havaittuihin työtapoihin.

Sokea uskoni muistikirjoihin johtuu mantrasta, jonka mukaan jokainen luovan työn tekijä tarvitsee ideavihkon. Siihen on niin kätevä kirjata ideoitaan ja havaintojaan maailmasta. Missä tahansa, milloin tahansa.

Mikäs siinä, mutta minä en pulppua ideoita jatkuvasti!

Ideointini käynnistyy vasta, kun sille on selkeä tarve ja suunta. Ja silloinkaan en tarvitse ideavihkoa vaan lenkkitossut ja tekstinkäsittelyohjelman. Juoksu saa ajatukset virtaamaan, ja tietokoneen edessä ne jäsentyvät vähitellen ymmärrettävään muotoon. Kaikki hyvät ideani ovat syntyneet tällä samalla kaavalla.

Tosiasia on kiistaton. Siitä huolimatta pelkään, että seuraavassa siivouksessa varastostani löytyy mustakantinen Moleskine-muistikirja, joka on tyhjä.

pidän jutusta (13)  -   en pidä jutusta (0)

Tänä keväänä en joudu elämään ilman näitä iloja edes silloin, kun taivaalta vihmoo vettä, räntää ja jopa lunta (toukokuun 3. päivänä!). Sisällä upotan hellästi siemet multaan pieniin purkkeihin ja suihkutellen niitä joka päivä.  Kun se on tehty, avaan tietsikan ja a vot – tervetuloa Farmville! Facebookissa valtaisan kansansuosion saavuttanut virtuaalinen puutarhamaailma on viekoitellut mukaansa kaiken ikäisiä, etenkin naisia.

Perheeni jäsenet puistelevat päätään. He tietävät jo, että kun äiti on Farmvillessä, häntä ei kerta kaikkiaan saa häiritä! Ajoittaiset kiljahtelut kertovat siitä, miten tekniikka toisinaan mättää. Onnen huokailut kertovat, että taas on uusi talli saatu rakennettua, istutettua uudet siemet tai korjattua mahtava sato. Puhumattakaan tasolta toiselle siirtymisestä.

Miten aikuinen nainen tuollaista viitsii? Rakentaa puutarhaa netissä??? Puolustuksekseni näytän, että monet rakkaista naapureistani ovat työkavereita, entisiä työkavereita ja jopa asiakkaita. Ja ihan ovat perheenäitejä, työssäkäyviä, korkeasti koulutettuja. Tähän nyt vain jää koukkuun.

Oma hauska lisänsä on se, että todellakin vanhojen asiakkaiden ja työtovereiden parista löytyy toisia Farmiville-maanikkoja. Se yhdistää meitä aivan uudella tavalla – varmasti on maailmalla monet Farmville-bileet järjestetty jo ihan livenäkin.

Valitettavasti töissäkin pari työkaveria on pysähtynyt kysymään, että mikä se on tuo peli, jota sä pelaat. Älkää kertoko esimiehelleni, enhän minä nyt sentään aina pelaa… Silloin vain, kun muut lähtevät syömään ja minä sinnittelen dieettini kourissa ja koitan hieman inspiroitua ja virkistäytyä. Eläköön puutarha – livenä ja virtuaalina!

pidän jutusta (7)  -   en pidä jutusta (0)

Radio siis tällaisen muistelon sai aikaan.

Mietin itseäni ja omaa toimintaani. Miten esimerkiksi feisbukissa päivitän. Kirjoitanko itselleni vai muille? Kaipaanko kipeästi kommentteja, peukkuja, keskustelua, vai haluanko vain purkaa jotain itsestäni ulos? Entä kiinnostaako minua muiden kuulumiset? Luen kavereitteni päivityksiä mielelläni. Osaa peukutan myötätunnosta, kannustaen, osaa ihan aidosti ilahtuneena. Ne mitä kommentoin, ovat mielestäni aiheita, joihin haluankin ottaa kantaa. Tai sitten ne ovat vain hauskoja.

Edelleen on ihmisiä, jotka kyselevät, miksi tuollaista sosiaalista mediaa tarvitaan. Miksi ei?
En tietäisi, että koirani pennun emäntä on raskaana. Tai että siskoni on parisuhteessa – taas kerran. Tai että mieheni tekee meille juuri ihanaa aamiaista (no okei, sen olisin huomannut ilman fb:täkin, mutta mukavaa, että ystävänikin saivat sen tietää, heh.) Enkä olisi löytänyt uudelleen ihanaa ihmistä, jonka kadotin nuoruusvuosien hulluudessa.

Elämä on, ja kaikenlaista tarvitaan. Antaa kaikkien kukkien kukkia, kuten taisi Markku Aro laulaa aikoinaan. Mutta se, miten kukkia hoitaa ja kastelee, on ihan jokaisen oma juttu.

pidän jutusta (7)  -   en pidä jutusta (0)

Ahersin koko päivän. Nälkä ei tullut kuten tavallisesti. Kun vatsan vaatimukset loppujen lopuksi yltyivät pakottaviksi, harmittelin, että aikaa tuhlaantuu ainakin tunnin verran ruoanlaittoon ja syömiseen.

Iltakahdeksan maissa työ oli valmis. Olin ollut koko päivän flow’n vallassa ommellessani olohuoneen verhoja ja nyt ripustin ne paikoilleen. Tuo syyslauantai on voimakkain flow-kokemukseni.

Onneksi ilmiö toistuu riittävän usein ja myös työelämässä, jotta tekeminen tuntuu mielekkäältä. Tuotteliaan flow-päivän jälkeen minulle annettaneen anteeksi, jos huominen on tahmeampi. Flow’ttomina päivinä hätiin tulee rutiini, jolla on sanana turhan huono kaiku. Minulle rutiini on sitä kokemuksen tuomaa varmuutta, jolla hommat hoituvat, vaikka lattia sortuisi alta ja katto yltä.

pidän jutusta (7)  -   en pidä jutusta (0)

ILMIÖ
Vaihda näkökulmaa

SISUSTUS
Älä siivoa
Kun suomalaiset sisustuslehdet keskittyvät kuvaamaan tyhjiä messutaloja, näkyy maailmalla kuvatuissa kodeissa elämä. Todd Selbyn [mm. New York Magazine, Nylon, V] kuvagalleriassa on mielenkiintoisia koteja ja kauniita ihmisiä. Uusi kirja The Selby Is in Your Place julkaistu 2010.

RUOKA
Järjestä nyyttikestit
Tämä sateenvarjo-potluck -blogi on koonnut alleen jopa tuhansia uskomattoman herkullisia ruokaan liittyviä reseptejä, ideoita ja tarinoita. Hieno visuaalinen navigointi.

PERHE
Tillsammans
Vauvakuumeiluun sopiva haavesivusto ei sisällä kakkavaippoja, asuntolainoja eikä silmäpusseja. Bloggaaja Jenny Brandt kuvaa ruotsalaisia idyllejä.

DESIGN
Älä häpeä
Regretsy -blogi on oodi epäonnistumisille. Suosittu sivusto on tänä vuonna julkaistu myös kirjana Regretsy: Where DIY meets WTF.

pidän jutusta (14)  -   en pidä jutusta (0)

Internet ja sosiaalinen media tuottavat hyvää raaka-ainetta journalisteille. Journalisti-lehden mukaan esimerkiksi amerikkalaistoimittajista 89 prosenttia hyödyntää tiedonhankinnassaan blogeja ja 65 prosenttia Facebookia ja Linked-Iniä. Wikipediaa käyttää 61 ja Twitteriä 52 prosenttia.

”Nyt haluan keskittyä pelkästään jalkapalloon ja auttaa seurani pois putoamiskamppailusta.”

Pari viikkoa Twitter-tilinsä sulkemisen jälkeen Bent teki kahdessa ottelussa viisi maalia. Niillä Sunderland käytännössä varmisti sarjapaikkansa.

Bent on jälleen otsikoissa, vaikka sosiaalinen media lakkasi toimimasta.

pidän jutusta (8)  -   en pidä jutusta (0)

Sellaisista kuin hengetön.

Törmäsin sanaan, kun editoin kevään hiustrendejä käsittelevää kauneusjuttua. ”Ruskeat hengettömät tukevat kampausta huomaamattomasti”, jutussa opastettiin. Hengettömät! Ruskeat? Naureskelin hetken itsekseni ja ajattelin, että tekstin automaattikorjaus on tehnyt toimittajalle tepposet. Pian naureskelu vaihtui hämmästykseksi. Sanakirja kertoi, ettei ‘eloton, kuollut’ ollutkaan sanan ainoa merkitys.

Tällä kertaa voin syyttää tietämättömyydestäni sukupuoltani. Työkavereille tekemäni kyselykierros nimittäin paljasti, ettei hengetön kuulu muidenkaan miesten sanavarastoon. Naisille sana tuntui olevan päivänselvä.

Mutta mitä kaikkea miessukupuolellaan voi selittää? Voiko selittää sen, ettei tiedä paspartuuta. Tai ansaria? Myös ne ovat sanoja, jotka olen oppinut vasta täysikäisenä, toimitussihteerin työssä. Paspartuu oli silloisille työkavereilleni niin tuttu, että he puhuivat tuttavallisesti paspiksesta. Ja minä mietin kuumeisesti, miltä elämänalueelta käsin asiaa pitäisi lähestyä.

Sukupuolella on sanavarastoon vaikutuksensa, mutta niin on perhetaustallakin. Suomalaisen yhteiskuntaluokkaa ei paljasta aksentti, mutta yksittäiset sanat voivat olla petollisia. Yksi petollisimmista on afta. Usko pois, testasin sen opiskeluaikoina kurssikavereillani. Kaikilla ns. parempien perheitten lapsilla oli ollut sellainen, mutta kukaan duunaritaustaiseksi tunnustautuva ei tuntenut koko sanaa.

Meillä oli ollut vain rakkuloita.

Sanasto

hengetön 1. eloton, kuollut. 2. substantiivina, ark. hiusneula.

paspartuu kehyskartonki, -pahvi, passepartout.

ansari vanh. kasvihuone.

afta lääk. suun limakalvon haavauma.

Lähde: MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0

pidän jutusta (19)  -   en pidä jutusta (0)