Olen viime viikkoina tavannut kaksi eri asiakasta, suuria suomalaisyrityksiä molemmat, jotka ovat kertoneet samanlaiset tarinat. Molemmat ovat noin vuosi sitten aloittaneet laajan verkkosivustoprojektin. Julkaisua kaavaillaan ensi vuodeksi. Mutta mihin vuosi on kulunut?
Ihmisten kiireisiin? Varmasti. Teknisiin ongelmiin? Osittain niihinkin. Turhiin kokouksiin? Taatusti. Yrityksen sisäisiin mielipide-eroihin? Juuri niihin. Molemmat asiakkaat kertoivat, kuinka laajasti heidän organisaatiossaan uutta verkkopalvelua on pähkäilty ja pöhkäilty. On workshopattu, kokoustettu ja on palaveerattu. Useimmiten paksukukkaroisella joukolla. Ja miitinkien jälkeen suunnittelijat ja toteuttajat ovat pakertaneet korjauksia korjausten päälle. Eikö tämä juuri ole sitä kuuluisaa iteratiivista suunnittelua, jossa ideat jalostuvat?
Ei ole. Se on ajanhukkaa. Sen sijaan, että paksukukkaroiset kiistelevät pahimmillaan vuoden siitä, kenen mielipide tai mikä ohjausryhmä ratkaisee sen, mikä yhden tietyn sivun nimeksi annetaan, voitaisiin vastaus saada vartissa. Kysymällä käyttäjiltä, yrityksen loppuasiakkailta. Se kuuluisa iteratiivinen suunnittelu tapahtuu käyttäjien kanssa.
Mikäli olet perehtynyt käytettävyyteen, tämä kuulostaa sinusta typerän itsestäänselvältä. Silti molemmissa yrityksissä on pidetty suorastaan hämmentävän hyvänä uutena ajatuksena ehdotustani kysyä käyttäjien mielipidettä. Se vain olisi kannattanut tehdä jo vuosi sitten, niin olisi säästynyt pitkä sentti ja metreittään pinnaa.
Verkkopalveluiden toimivuutta eivät ratkaise yrityspäättäjät palkkapussinsa paksuudella tai tittelinsä pituudella. Aamen tulee käyttäjiltä.
Käytettävyyskoulun 10-vuotisjuhlassa otettiin esiin jo joitakin vuosia huulilla ollut aihe: alkaako perinteinen käytettävyys olla passé? Alalla kun kohistaan käytettävyyttä enemmän jostakin vielä kokonaisvaltaisemmasta, vielä upeammasta, nimittäin käyttökokemuksesta (user experience, UX). Onnistunut käyttökokemus ei ole pelkästään hiiriraivon turhautumisen ja fysiologisten oireiden puuttumista vaan astetta enemmän: hiirihurmaa. Hiirihurmassa itse tuote jää taka-alalle ja käyttäjä voi hurman kaltaisessa tilassa keskittyä tavoitteeseensa – jonka saavuttaminen tietenkin luistaa kuin saippua märistä käsistä.
Väitän, että käytettävyys ei vielä ole historiaa. Hiiriraivoa esiintyy yhä, vaikka tavoitteena onkin muuttaa sitä hiirihurmaksi. Uusien tuotekonseptien kehittelyn kärjessä, seuraavien iPodien ideoinnissa käyttökokemus on toki se, mihin tähdätään. Mutta esimerkiksi monen suomalaisyrityksen verkkosivuilla kamppaillaan yhä web 1.0:n ja käytettävyyden perusasioiden kanssa. Sellaisten, jotka ovat tyypillisiä hiiriraivon aiheuttajia: navigaatio on epälooginen, ponnahdusikkunoita lentelee esiin, käyttäjä hukkaa sijaintinsa ja yhteneväinen markkinointiviestinnän linja puuttuu niin visuaalisesti kuin verbaalisestikin.
Toki osa yrityksistä on siirtynyt jo web 2.0:aan ja hyödyntää vuorovaikutteisuutta ja yhteisöllisyyttä verkkopalveluissaan ja brändinsä rakentamisessa. Määrällisesti nämä yritykset ovat silti enemmän poikkeus kuin sääntö. Siirtyminen hiiriraivosta hiirihurmaan ei tapahdu yhdessä yössä eikä yhdessä projektissa,vaan sen täytyy kulkea käsi kädessä yrityksen koko brändin ja markkinointiviestinnän kehittämisen kanssa. Siksi tähdätään ensin hiiriraivon poistamiseen, ja kun se perusta on kunnossa, voimme lähteä tavoittelemaan hiirihurmaa.
Löysit Hiiriraivon? Hienoa! Olitpa sitten käytettävyyden opiskelija, ammattilainen tai satunnainen huonojen verkkosivujen takia hiiriraivoa kokeva surffari, olet tervetullut seuraamaan Hiiriraivo-blogin elämää tästä eteenpäin.
Hiiriraivo on tutkitusti todistettu ilmiö verkon käyttäjissä . Hiiriraivotilanteessa käyttäjän
- hikoilu lisääntyy
- sydämen syke nousee
- lihasjännitys kasvaa erityisesti kasvoissa
- aivosähkökäyrä muuttuu.
Tunnetuimpia hiiriraivon aiheuttajia ovat esimerkiksi
- ylimääräiset ponnahdusikkunat
- hitaasti latautuvat sivut
- hankalasti ja epäloogisesti sommitellut käyttöliittymät
- turhat mainokset
- virheelliset linkit.
Tarkempaa tarinaa hiiriraivon oireista löytyy mm. Oxfordin Social Issues Research Centren tutkimusraportista.
Hiiriraivo-blogi päätettiin synnyttää samaan aikaan, kun Käytettävyyskoulu juhlii 10:ttä ikävuottaan. Käytettävyyskoulu on Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun opinto-ohjelma, joka kouluttaa käytettävyysosaajia. Paremman käytettävyysosaamisen voimin voidaan parantaa käyttöliiymiä ja siten tukahduttaa hiiriraivoa. Samalla lisätään onnistuneiden käyttökokemusten luomaa hiirihurmaa.
pidän jutusta (0)
en pidä jutusta (0)