10.11. / Minäkin rakastan Raymondia
Kuulehan Ray Barone, et ole klassisen komea, italialaisista sukujuuristasi huolimatta. Tukkasi tosin on tumma ja tuuhea, ja nenäsikin kaartuu ylevästi. Melko usein kasvoillasi kuitenkin näyttäytyy ilme, jossa alaleuka roikkuu hieman ja suu on raollaan. Ryhtisi on jotenkin alistunut, mitä vielä suosikkiasusi, ruutupaita t-paidan päällä napit auki, korostaa.
Kuva: Nelonen
En liioin voi ehdoitta hehkuttaa luonnettasi. Olet kateellinen, mukavuudenhaluinen, epävarmuudessasi uhoava. Välillä kyllä tutkiskelet itseäsi ja pyrit tekemään parannuksen. Etkä varsinaisesti ole ilkeä. Hyväntahtoisuutesi vain saa sinut turvautumaan valkoisiin valheisiin.
Mutta sinä saat minut nauramaan. Monta kertaa ehdin miettiä mielessäni, mitä itse sanoisin eteesi tulevissa tilanteissa. Ja sitten sinä lausut aivan samat sanat! Olemme varmasti sukulaissieluja, ajattelemme samalla tavalla. Uskon, että meillä olisi ylettömän hauskaa yhdessä, paljon hauskempaa kuin sinulla on vaimosi Debran kanssa. Hän vaikuttaa usein kireältä eikä osallistu aloittamaasi huulenheittoon.
Rentoudun seurassasi. Tapaan sinut, kun olen tullut töistä ja syön välipalaa. Nauran usein ääneen seurassasi. Joinakin päivinä minulla ei ole aikaa sinulle, mutta puuhailet silloin omia juttujasi.
Kypsässä suhteessa pohditaan myös, mitä toinen tarvitsee. Tiedätkö, uskon sittenkin, että kaipaat juuri Debran kaltaisen naisen ohjausta. Jos me olisimme yhdessä, kaikki aikamme kuluisi vitsailuun ja keskinäiseen kilpaan siitä, kumpi pystyy tallomaan toisen sanallisesti suohon. Debra ei anna sinun haihatella vaan palauttaa arjen tosiasioiden, kolmen lapsen ja naapurissa asuvien omien vanhempiesi, keskelle.
pidän jutusta (7)
en pidä jutusta (1)
Riitta, 13/11/2009 @ 16:23
Kiva blogi!
Täytyypä vilaista Raymondia joku päivä – nauraminen on niin hauskaa.