12.8. / Aforismit innoittajana

Elämä ja työ kulkevat taas tiiviisti toinen toisiinsa kietoutuen. Ajattelijoiden oivalluksista voi saada hetkeksi potkua näihin molempiin.

Lieneekö kyseessä saamamme täyslaidallinen aurinkoa vai mikä, mutta tänä kesänä olen tavannut enemmän virkistyneitä työhönpalaajia, kuin muistan koskaan havainneeni.

Jos nyt kuitenkin kirpaisee tai suuri innoitus on vielä hakusessa, viisaat filosofit ojentavat auttavan kätensä oivaltavien kiteytysten muodossa.

Ihanteita

Ei tylsää ole kova työ vaan pinnallinen. – Edith Hamilton

Suurin erehdys elämässä on tähdätä rahan ansaitsemiseen.
Tee mihin tunnet halua ja jos olet kyllin hyvä, tulee raha luoksesi. –  Lordi Rootes

Houkuttele kuluttaja niin mielenkiintoiseen vuoropuheluun kanssasi,
että hän unohtaa kilpailijasi. –  Don Tapscott

Tulevaisuutta rakentavat ne yritykset, joilla on paitsi terävä äly,
myös hyvä sydän. – W. Chan Kim

Todelliset voittajat eivät kilpaile. – Samuli Paronen

Realismia loman jälkeen…

Sanotaan, että raha on kaiken pahan alku ja juuri.
Myös rahan puute on taatusti sitä. – Samuel Butler

Taiteilijan ura alkaa aina huomenna. – James NcNeill Whistler

Toimittaja on se, joka erottelee jyvät akanoista
ja julkaisee akanat. – Adlai Stevenson

Sitä oppii vain silloin tällöin, mutta koko päivän unohtaa.
– A. Schopenhauer

Ihanteita ja realismia

Kun työ on nautinto, elämä on ilo.
Kun työ on velvollisuus, elämä on orjuutta. – Maxim Gorki

Kunkin dialogilaisen oma motto löytyy tekijät-sivultamme.

Kerro meille oma suosikkiaforismisi!

pidän jutusta (6)  -   en pidä jutusta (0)

16.3. / Afta suussa syntyneet

Suomi on aika vekkuli. Vaikka sitä on puhunut kymmeniä vuosia, aina silloin tällöin tulee vastaan sana, jonka merkitystä ei tunne ollenkaan.

Ja ei, en puhu nyt sivistyssanoista, murreilmauksista tai ammattitermeistä vaan suhteellisen yleiskielisistä sanoista. Niistä, jotka on kelpuutettu esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjaan.

Sellaisista kuin hengetön.

Törmäsin sanaan, kun editoin kevään hiustrendejä käsittelevää kauneusjuttua. ”Ruskeat hengettömät tukevat kampausta huomaamattomasti”, jutussa opastettiin. Hengettömät! Ruskeat? Naureskelin hetken itsekseni ja ajattelin, että tekstin automaattikorjaus on tehnyt toimittajalle tepposet. Pian naureskelu vaihtui hämmästykseksi. Sanakirja kertoi, ettei ‘eloton, kuollut’ ollutkaan sanan ainoa merkitys.

Tällä kertaa voin syyttää tietämättömyydestäni sukupuoltani. Työkavereille tekemäni kyselykierros nimittäin paljasti, ettei hengetön kuulu muidenkaan miesten sanavarastoon. Naisille sana tuntui olevan päivänselvä.

Mutta mitä kaikkea miessukupuolellaan voi selittää? Voiko selittää sen, ettei tiedä paspartuuta. Tai ansaria? Myös ne ovat sanoja, jotka olen oppinut vasta täysikäisenä, toimitussihteerin työssä. Paspartuu oli silloisille työkavereilleni niin tuttu, että he puhuivat tuttavallisesti paspiksesta. Ja minä mietin kuumeisesti, miltä elämänalueelta käsin asiaa pitäisi lähestyä.

Sukupuolella on sanavarastoon vaikutuksensa, mutta niin on perhetaustallakin. Suomalaisen yhteiskuntaluokkaa ei paljasta aksentti, mutta yksittäiset sanat voivat olla petollisia. Yksi petollisimmista on afta. Usko pois, testasin sen opiskeluaikoina kurssikavereillani. Kaikilla ns. parempien perheitten lapsilla oli ollut sellainen, mutta kukaan duunaritaustaiseksi tunnustautuva ei tuntenut koko sanaa.

Meillä oli ollut vain rakkuloita.

Sanasto

hengetön 1. eloton, kuollut. 2. substantiivina, ark. hiusneula.

paspartuu kehyskartonki, -pahvi, passepartout.

ansari vanh. kasvihuone.

afta lääk. suun limakalvon haavauma.

Lähde: MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0

pidän jutusta (19)  -   en pidä jutusta (0)

4.2. / Muistahan tankata!

Tökkiikö teksti? Eikö luovuus kuki? Vanha konsti tähän pulmaan on kosolti parempi kuin tuhat pussillista turhaa tuskailua. Muistatkos, mikä se on?

Copyt, tuottajat, toimituspäälliköt ja toimittajat suoltavat, editoivat, hiovat ja hinkkaavat tekstiä aamusta iltaan. Eivätkä tekstinsuoltamiselta muutkaan henkisen työn tekijät säästy tässä sujuvaa ilmaisutaitoa vaativassa maailmassa.

Kirjoitusinspiraatioita ei kellään ole aikaa odotella, mutta tyhjästä on toisinaan tuskaista nyhjäistä. Mutta eipä hätää, apu löytyy! Jälleen kerran sain itse todeta, että vanha neuvo, josta muistutetaan joka ikisessä kirjoittajakoulutuksessa, toimii kuin häkä. Olen kuullut sen ainakin Aku-Kimmo Ripatilta, Risto Ahdilta, Markku Toivoselta, Torsti Lehtiseltä, Marsa Luukkoselta ja Panu Rädyltä. Tätä konstia olen itsekin suositellut kouluttajana ollessani. Mikäkö se on? Noh: lue paljon hyvää kaunokirjallisuutta! Aina kun voit!

Olen juuri palannut pidennetyltä joululomalta ja kerrankin oli mahdollisuus tarttua isoon pinoon kunnon romaaneja. Jestas, mikä hinku lukemiseen löytyikään sieluni syövereistä! Imin kuukaudessa viitisentoista romaania kuin henkeni hädässä, ja että se teki hyvää. Ah, ihan vieläkin mieltä hyrisyttää. Muutaman tutun rakkaan tekijän lisäksi löysin uuden, riemastuttavan ystävän: Arto Paasilinnan.

Ystävät ja työtoverit: lukekaa, lukekaa, lukekaa!

pidän jutusta (9)  -   en pidä jutusta (1)

4.12. / Tyyli ja rakenne verkkokirjoittamisessa

Verkkokirjoittaminen on aivan oma taiteenlajinsa sisällöntuotantoa. Se mikä toimii painettuna, toimii todella harvoin verkkossa ilman hiomista. Tässä muutama vinkki tyylin ja kielen hiomiseen sekä tekstin havainnollistamisesta verkossa.

Hyvä journalisti tai lyyrikko ei välttämättä ole hyvä verkkokirjoittaja. Paremminkin päinvastoin, ellei todella pysähdy perehtymään asiaan. Teksti joka lumoaa painettussa muodossa, ei välttämättä toimi digitaalisessa ympäristössä.

Omasta kokemuksestani tiedän, että tekstin muokkaaminen kuhunkin mediaan sopivaksi on aivan oma taiteenlajinsa, joka vaatii jatkuvaa kouluttautumista ja skarppaamista. Se on totta vie paljon haastavampaa, kuin asiaan perehtymätön arvaakaan.

Verkkosivustolla käytetty kieli on kuitenkin avainasemassa  yrityksen identiteetin ja brändin vahvistamisessa, joten aikaa ja energiaa asiaan kannattaa käyttää!

Tässä muutama vinkki verkkotekstin kielestä ja tyylistä sekä tekstin havainnollistamisesta.

Tyyli ja kieli

• Tyylin ratkaisevat aineiston sisältö, tavoitteet, tilanne ja konteksti.
• Selkeä, lyhyt ja ymmärrettävä otsikko on kaiken a ja o. Sen avulla teksti löydetään!
• Sama pätee linkkikuvauksiin.
• Kirjoita lauseen tai kappaleen aihe lauseen tai kappaleen alkuun.
• Vältä monimutkaisia lauserakenteita.
• Rajoita kukin kappale yhteen pääideaan.
• Varo metaforia, huumoria ja sarkasmia, mutta myös turhaa tärkeilyä.
• Vältä slangia, jargonia ja turhaa erikoissanastolla brassailua. Suosi sen sijaan yleisesti käytettyjä sanoja.
• Käytä suoria lainauksia vain tunnelman tekemiseen. Jos mahdollista, vältä niitä tai erota ne kokonaisuudesta visuaalisesti.
• Käytä verbeistä mieluummin aktiivi- kuin passiivimuotoa.

Vahvista tekstiä verkon keinoilla

• Ajattele tekstiä moniulotteisesti hyödyntäen verkon suomia mahdollisuuksia, myös graafiset elementit ovat suotavia.
• Suosi luetteloita ja numerointeja.
• Linkkien ja mouse overeiden taakse voit tarjota lukijalle käsitteiden selityksiä, kuvauksia, esimerkkejä ja taustatietoja.
• Muista, että kuvittaminen on verkossa helpompaa ja halvempaa kuin painetussa tuotannossa. Kuvan ei tarvitse olla yhtä korkealaatuinen kuin painetussa mediassa.
• Liike on erinomainen havainnollistamiskeino.
• Äänet tuovat oikean elämän tuntua, mutta käytä niitä harkiten, käyttöyhteys ratkaisee.

Kun osakin teksteistä annetaan aluksi ammattilaisen verkkokirjoittajan tehtäväksi tai muokattavaksi, organisaatiossa tekstejä tuottavat henkilöt saavat tukea verkkokirjoittamisen oppimiseen. Ammattilainen verkko-copywriter havaitsee nopeasti asiakkaalta tulevista teksteistä ne pari yleisintä yksityiskohtaa, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.

pidän jutusta (13)  -   en pidä jutusta (0)

24.11. / Hyvät sanat

Olen pitkään kerännyt hyviä sanoja muistiin piristääkseni itseäni. Silloin kun asiat tökkivät, tai ihan vain, kun on hetki aikaa ja haluan keskittää ajatukseni.
Puhtaasti hyviä sanoja on niin paljon: kukka, aurinko, kaunis…

Taannoin kuljin bussilla toimistollemme. Auto oli täynnä, oli ruuhkainen aamu, sillä rautatieaseman metrotasosta oli tullut akvaario. Pitkätukkainen nuori hippikuski tervehti väkeä, kun matkustajat astuivat kireänä bussiin. Mitä hän sanoi? Huomenta? Ei, vaan rauhaa ja rakkautta. Rauhaa ja rakkautta!
Piti jäädä istumaan aivan kuskin taakse. Hykertelin hyväntuulisena ja tekstasin rakkaimmilleni tapahtumasta. Sain hilpeitä vastauksia. Niissä uskottiin, että päivästä täytyy tulla loistava tällaisella alulla.
Eräs rouva nousi kyytiin ovien jo kerran sulkeuduttua, ja kuljettaja totesi hänelle lempeästi: ”Kaikille on tilaa.” Päätin, että minunkin elämässäni on tänään kaikille tilaa.

Rauhaa ja rakkautta. Ja kaikille on tilaa. Ihanaa! Taidan kerätä jatkossa hyviä lauseitakin.

pidän jutusta (24)  -   en pidä jutusta (0)

12.11. / Käsitesekamelskaa ja digislangia

Luin hiljattain Vierityspalkin jutun julkaisujärjestelmä-, CMS-, portaali- ja sisällönhallintajärjestelmä-sanojen käytöstä. Artikkeli oli vallan mainio kiteytys yhdestä digislangin käsitesekamelskasta, johon törmää päivittäin asiakastapaamisissa ja tarjouspyynnöissä. Täällä Dialogissa ryhdyimme kesällä käsitesekamelskavastaiskuun ja rakentamaan omaa sisäistä suomi-digislangi-englanti-termisanakirjaa, jotta edes keskenämme puhuisimme aina samaa kieltä. Tässä maistiaisiksi sanakirjamme satoa muutaman eniten väärinkäsityksiä aiheuttavan termin osalta, joihin kaivattiin kannanottoja Vierityspalkissakin.

Sivu, sivut, sivusto vai palvelu?

• (Verkko)sivu tarkoittaa yhtä yksittäistä sivua tai näkymää, jolla on oma uniikki osoite, esim. www.dialogi.fi/sivu. Sivu on aina osa osa kokonaista  sivustoa, joka tässä esimerkissä olisi www.dialogi.fi.
• (Verkko)sivut-sanalla tarkoitetaan vaihtelevasti joko kokonaista sivustoa kuten www.dialogi.fi tai vain useamman yksittäisen sivun ryhmää kuten vaikka Palvelut. Monitulkintaisuuksien välttämiseksi suosittelemme, että sivut-sanan monikkoa käytettäisiin viittaamaan vain yksittäisten sivujen muodostamiin ryhmiin.
• (Verkko)sivusto viittaa kaikkien yksittäisten sivujen ja muiden sisältöjen muodostamaan ehyeen kokonaisuuteen, joka löytyy tietyn url-osoitteen alta, esim. www.dialogi.fi.
• Verkkopalvelu on verkkosivusto, johon liittyy staattisen tiedon lisäksi erilaisia digitaalisia ja käyttäjän elämää helpottavia palveluita kuten vaikka ostos- tai tilausmahdollisuus, erilaisia hakutoiminnallisuuksia tai vaikka sosiaalisen median tarjoamia yhteydenpitomahdollisuuksia toisiin käyttäjiin.

Etusivu, kotisivu, pääsivu ja sivupohja

• Etusivu eli kotisivu on verkkosivuston ”ensimmäinen” ja tärkein sivu ja käyntikortti. Se näkyy, kun kirjoitetaan sivuston osoite lyhimmässä muodossaan ilman minkään yksittäisen sivun nimeä – jälleen esimerkkinä www.dialogi.fi. Monitulkintaisuuden välttämiseksi suosittelemme sanaa etusivu kotisivun sijaan, koska kotisivu helposti sekoittuu sen monikkoon eli kotisivuihin (ks. alla).
• Pääsivu tarkoittaa tietun sivuryhmän kuten vaikka Palveluiden ensimmäistä sivua, joka tyypillisesti kokoaa yhteen tärkeimmät ja houkuttelevimmat sisällöt sen ”alta” löytyviltä alasivuilta. Tässä mielessä etusivu on siis koko sivuston pääsivu.
• Sivupohja on malli tai kaava, jonka avulla voidaan luoda useita yksittäisiä sivuja, joilla on sama rakenne mutta eri sisältö.

Netti, webbi, www vai koti?

• www-sivusto-termiin liittyy vierasperäinen lyhenne World Wide Webistä ja siksi suosittelemme suomenkielistä vastinetta verkkosivusto. Rinnakkaistermiä www-sivut-termiä emme suosittele samasta syystä, varsinkin kun sillä yleensä tarkoitetaan kokonaista verkkosivustoa verkkosivujen sijaan.
• Nettisivut-termi on puhekieltä ja sitä voidaan käyttää luonteeltaan vapaamuotoisemmissa teksteissä kuten blogeissa.  Mutta silloinkin olisi hyvä miettiä, tarkoitetaanko ryhmää sivuja vai kokonaista nettisivustoa.
• Webbisivut on kaksoisveensä takia vierasperäiseltä kuulostava puhekielinen termi ja siksi suosittelemme vapaamuotoiseen tekstiin helpommin kirjoitettavaa termiä nettisivut tai nettisivusto - kumpi sitten onkaan asiayhteydessä oikeampi. Virallisissa asiateksteissä webbisivut tulisi korvata verkkosivustolla, verkkopalvelulla tai verkkosivuilla asiayhteyden mukaan.
• Kotisivut-termillä on hieman kotikutoinen pienyrityksen kaiku, mutta sitä voi toki käyttää puhuessa yrityksen tai tuotteen ikiomista sivuista. Tällönkin oikea termi olisi usein kotisivusto.

Verkko-osoitteiden oikeinkirjoitus

Lopuksi vastaamme vielä yhteen kysymykseen: tulisiko verkkosivustoon viitata tekstissä muodossa http://www.verkkosivut.fi vai www.verkkosivut.fi vai verkkosivut.fi?  Varmasti oikeaa vastausta varten piti ihan soittaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapuhelimeen ja vastaus on kattavassa epämääräisyydessään seuraava:

• http://www.verkkosivut.fi-muoto on oikeaoppinen tapa viitata tiettyyn verkko-osoitteeseen. Jos osoite kuitenkin toistuu tekstissä usein, voi tämä tapa kuormittaa tekstiä liikaa ja vaikuttaa haitallisesti sen silmäiltävyyteen ja luettavuuteen. Siksi voidaan tarvittaessa käyttää lyhyempiä vaihtoehtoja.
• www.verkkosivut.fi on hieman edellistä ytimekkäämpi ja usein suositeltu tapa viitata tiettyyn verkko-osoitteeseen.  www-etuliite on monesti tarpeellinen ja selventävä etuliite siitä syystä, että yrityksillä on käytössään alidomaineja, joissa tuota www:tä ei näy – kuten vaikka inspiksen osoite inspis.dialogi.fi – ja käyttäjä ei aina voi tietää, tuleeko osoitteeseen www vai ei.
• verkkosivut.fi on ytimekkäin muoto, jota käytetään usein markkinointiviestinnässä ja tekstin lukijoille tutun palvelun yhteydessä. Verkon käytön yleistyttyä kansalaissivistys kasvaa ja monet osaavat laittaa www-etuliitteen osoitteeseen ilman, että sitä erikseen mainitaan – riskinä on tietenkin edellisessä kohdassa mainitut alidomainit, joihin sitä ei saa laittaa, jos halua selaimen löytävän perille.

pidän jutusta (16)  -   en pidä jutusta (0)

5.11. / Köyhä kieli vai tiivis ilmaisu?

Sain taannoin kunnian haastatella kansainvälistä mobiiligurua lehteen. Tehtävä tuli yks kaks yllättäin ja hippasen viime tinkaan, joten en voinut lähettää haastateltavalle ennakkokysymyksiä. Siinäpä sitten tyynesti latelin hänelle muutaman elämää suuremman kysymyksen. Mikä on mobiilin tulevaisuus, missä mennään, miten synkkaa tulevaisuudessa lehti + mobiili… ja sitä rataa. Ei ihan pieniä kysymyksiä.

Vaan wau: puolen minuutin mietintätuokio ja kohta sain valmista, kaunista tekstiä juttuani varten – sen kun ylös kirjasin. Olivatpa vastaukset tiivistettävissä teeseiksikin ilman päivien työtä.

Voisiko olla niin, että kännykkä-, mese-, twitter-, facebook- ja muun sähköisen viestinnän ilmaisun keinot hallitseva ihminen oppii hyvin tiivistämään ajatuksensa ytimekkäisksi sanoiksi? Se saattaa vanhan liiton kieli-ihmisten mielestä olla köyhtynyttä kieltä, mutta ainakin se on informatiivista ja rautaisen tiivistä ilmaisua. Vai mitäpä arvelette?

pidän jutusta (5)  -   en pidä jutusta (0)